Mobiililaitteiden huomiointi verkkopalveluissa

20.3.2012

Tässä artikkelissa kerrotaan mobiililaiteoptimoinnin vaihtoehdoista yleisesti ja tuloksista S-Pankin verkkopalvelussa erityisesti.

Aihe kiinnostaa laajasti, sillä Internetin käyttö laajenee tällä hetkellä nopeasti mobiililaitteisiin. Nykyiset sisällöt tulisi saada uusiin laitteisiin käyttäjäystävällisesti ja kustannustehokkaasti.

Mobiililaitteiden huomiointi verkkopalveluissa

Päätelaitteet ja internetin selailu niillä ovat polttava puheenaihe. Mobiilikäyttäjät voi huomioida verkkopalvelussa monin eri tavoin: päätelaiteoptimointi, mobiiliversio, mobiilisovellus ja responsive design.

Vierityspalkki kirjoitti S-Pankin verkkopalveluun tehdystä päätelaiteoptimoinnista, josta Ch5Finland uutisoi aiemmin myös kotisivuillaan. Ch5Finland oli S-Pankin internetsivujen päätelaiteoptimoinnin tekninen toteuttaja palveluntarjoajan ominaisuudessa. Optimoinnin kohteet arvioi, testasi ja määritteli päätelaiteasioissa ansioitunut Adage Oy.

S-Pankin kohdalla tavoitteeksi otettiin yhden ja saman verkkopalvelun optimointi päätelaiteriippumattomaan käyttöön soveltuvaksi. Näin esimerkiksi kosketusnäyttöjen käyttäjien vuoksi kaikkien käyttäjien näkemät linkkilistat harvennettiin välistykseltään, jotta niiden klikkaaminen sormella olisi helppoa.

Plussa: Lopputuotteena selkeästi vain yhden, kaikille samanlaisen sivuston ylläpito ja hallinta.
Miinus: Jonkin verran kompromisseja joudutaan tekemään.

S-Pankki mobiilissa 

Perinteinen mobiiliversiointi

Tyypillinen vaihtoehto tälle ratkaisulle on perinteisesti ollut verkkopalvelun mobiiliversiointi. Selaintunnistukseen pohjaava esitystapa siis tunnistaa sivulle tulijan selaimen ja näyttää selainkohtaisesti optimoitua sisältöä. Tavallisesti näyttöpäätekäyttäjille näytetään yhtä versiota ja kannettavilla laitteilla selaaville toista versiota.

Tässä mallissa koko ajan yleistyvät tablettilaitteet jäävät väliinputoajiksi, sillä kännykkäkokoon ahdettu sisältö on niille tarpeettoman suppea. Toisaalta pitkälle viety, laitekohtainen sisällön optimointi on erittäin työlästä. Mobiiliversioissa on aina lisäksi oleellista mahdollistaa täyteen verkkoversioon siirtyminen, mutta tablettikäyttäjää tämäkin ylimääräinen klikkaus voi ärsyttää.

Hyvä kompromissi on kartoittaa, mitä sisältöä mobiilikäyttäjät ensisijaisesti sivustolta tarvitsevat. Tarkoituksenmukaisinta on siis tarjota mobiiliversiossa vain tämä sisältö ja ohjata muuhun, harvemmin mobiilisti käytettävään sisältöön verkkoversion puolelle. Mobiililaitteet ovat enimmäkseen kuitenkin jo niin kehittyneitä, että verkkoversionkin käyttö tyydyttävästi luonnistuu. Tärkeimpien sisältöjen kuten esimerkiksi haun, uutislistan tai ajanvarauksen tarjoileminen mobiilioptimoidusti onkin strategisessa mielessä lähinnä lisäarvoa tuottava palveluele.

Plussa: Valikoidun sisällön tarjoaminen usein riittävä lisäarvokokemuksen tuottaja.
Miinus: Laitekohtaisen optimoinnin työläys tai tiettyjen laitteiden sivuuttaminen.

Ladattava sovellus?

Yksi lähestymistapa mobiilikäyttöön on myös ladattavien applikaatioiden julkaisu, eli käyttäjille tarjottava sovellus, joka mahdollistaa sivuston keskeis(t)en toimintojen käytön suoraan mobiililaitteella.
Oleellista tässä mallissa on hahmottaa, mikä – jos mikään – oman verkkopalvelun toiminto motivoisi käyttäjät lataamaan pysyvästi laitteeseensa sovelluksen ja käyttämään sitä säännöllisesti.
Jos tämän Graalin maljan löytää, voi palvelullaan parhaassa tapauksessa päästä mobiilikäyttäjien oletuspalveluntarjoajaksi alallaan, tarjoamansa sovelluksen ansiosta.

Plussa: Onnistumalla pääsy käyttäjien laitteisiin ja arkikäyttöön.
Miinus: Käyttäjien innostaminen haastavaa, palvelun on oltava aidosti vetoava.

Trendikäs responsive design

Uusin näkökulma mobiilikäyttöön on responsive design, eli mukautuva taitto. Tässä selaintunnistus voidaan sivuuttaa, ja sen sijasta huomioidaankin käyttäjäkohtainen näytön koko. Palvelun layout on suunniteltu eri näyttökokoihin istuvaksi, ja käyttäjälle näytetään lähin sopiva.

Ratkaisu soveltuu hyvin esimerkiksi moduuleista koottuun etusivuun, jonka ”palapelin” voi järjestää ja priorisoida eri näytöille eri tavoin. Suositeltavaa on huomioida näyttöpäätekoko, tablettikoko sekä vaaka- ja pystyasennot kännykkäkoossa.

Responsive designia vastaan voi argumentoida sillä, että se tekee käyttäjän puolesta päätöksiä, jotka hän haluaisi ehkä tehdä itse. Mukautuva taitto esimerkiksi taittaa uudelleen selainikkunan sisällön, vaikka käyttäjä haluaisi vain rajata kapeamman näkymän sivun avainasiasta. Responsive design ei myöskään merkittävästi vähennä siirrettävän datan määrää, sillä se perustuu skaalaamiseen. Heikolla mobiiliverkolla tämä voi olla ongelma kuvien, videoiden ja animaatioiden kohdalla.

Mukautuvuuteen liittyy siis myös väistämättä omat kompromissinsa, sillä käytettävyyden nimissä joudutaan väkisinkin tinkimään visuaalisista ratkaisuista, jotka on ensisijaisesti visioitu suurille näytöille.

Plussa: Riippumattomuus selainvalikoimasta ja -kehityksestä, kaikkien käyttäjien huomiointi kerralla. Graafinen näkemys mukana kaikissa versioissa.
Miinus: Edellyttää yhtä ulkoasua enemmän graafista suunnittelua, ja jossain määrin lopputulos saavutetaan pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan, paitsi datasiirto raskaimman mukaan.

Responsive demo 

Oman verkkopalvelun arviointi

• Mitkä ovat verkkopalveluni saavutettavuus- ja käytettävyystavoitteet suhteessa mobiililaitteiden käyttäjiin?
• Mitä seuranta-analytiikka kertoo erilaisista käyttäjistä palvelussani: onko palveluni esimerkiksi tablettikäyttäjien suosiossa tai 100 % näyttöpäätekäytössä?
• Olenko valmis visuaalisiin ja sisällöllisiin kompromisseihin verkkopalvelussani päätelaiteoptimoinnin nimissä?
• Onko verkkopalveluni tuotannossa resursseja ylläpitää rinnakkaisia versioita mobiiliversiointia ajatellen? Tai voinko tehdä sisältövalinnat niin, että dynaaminen päivittyminen eri versioissa on automaattista?
• Mitä verkkopalveluni sisältöjä käyttäjäni tarvitsevat mobiilisti, eli ollessaan liikenteessä kännykkä taskussaan, tai kotisohvalla tabletti sylissään?
• Onko verkkopalvelullani tarjota sovelluslataukseen motivoivaa lisäarvopalvelua?
• Soveltuuko verkkopalveluni sisältörakenne ja visuaalinen viesti muokkautuvan taiton periaatteisiin, tai haluanko pyrkiä sellaiseen rakenteeseen ja ilmeeseen?

Mitä siis tehdä?

Tulitko tästä hullua hurskaammaksi? Huudahditko Heureka, vai hämmennyitkö lopullisesti? Kannettavien laitteiden huomiointi verkkopalveluissa on lähtökohtaisesti paradoksaalinen aihe, sillä laitteiden yleistymisen myötä teemaa ei voi sivuuttaa, mutta laitteiden kehittymisen myötä eri laitteiden huomioinnin välttämättömyys toisaalta vähenee.

Avaimet oikeisiin ratkaisuihin löytyvät varmastikin käyttäjistä, tavoitteista, lisäarvopotentiaalista, ja palveluhalusta.

Ch5Finland Oy analysoi ja toteuttaa mobiiliratkaisut makusi mukaan!

Sivun alkuun