angle-left Kielikello- ja Språkbruk-verkkolehdet yhdessä Liferay Portalissa
11.1.2018
Uutinen

Kielikello- ja Språkbruk-verkkolehdet yhdessä Liferay Portalissa

Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehtien Kielikellon ja Språkbrukin verkkoversiot on rakennettu syksyn aikana Liferay Portal 7.0 CE-alustalle. Teknisenä toteuttajana yhteisprojektissa toimi Ch5.

Sopimusvastuullisena tahona projektissa oli Codemen ja käyttöliittymäsuunnittelusta vastasi FixUI:n asiantuntija.  Ch5:n vastuulla oli tekninen ja visuaalinen toteutus sekä projektinhallinta. 

Tavoitehintainen projekti valmistui aikataulussaan. Verkkolehdet sisältyvät samaan portaaliin omina sivustoinaan, mutta ne hyödyntävät yhteisiä rakenteita ja ominaisuuksia. Ne julkaistaan ilmestymisaikataulujensa mukaisesti keväällä 2018. 

Projekti on mennyt hyvin sujuvasti. Meitä on kuunneltu ja ohjattu asiantuntevasti valinnoissa. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen ja yhteistyöhön – kaikkeen mitä on kysytty, on tullut vastaus.

Sähköisen Kielikellon päätoimittaja Sari Maamies

Kielenhuolto digitalisoituu 

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut kielenhuollon Kielikello-lehteä vuodesta 1968. Ruotsin kieleen keskittyvä Språkbruk on puolestaan ilmestynyt vuodesta 1981 alkaen. 

Viimeinen painettu Kielikello ilmestyi joulukuussa 2017. Jatkossa Kielikello ilmestyy vain verkkolehtenä. Språkbruk ilmestyy vielä molemmissa muodoissa.  

YLE uutisoi painetun Kielikellon lopettamisesta huolestuneesti "Kielitoimisto lopettaa perinteisen Kielikello-lehden ", mutta tarkensi myöhemmin ensiuutistaan kertomalla, että ”Paperilehden julkaisun päätyttyä lehteä aletaan julkaista verkossa.” (Yle 20.12.2017) 

Jo ennestään kattava (osin tilaajarekisteröintiä edellyttävä) nettiarkisto on vähentänyt painetun Kielikellon levikkiä. Jatkossa kaikki uusi ja vanha aineisto on vapaasti luettavissa verkossa. Verkkolehtien toteutusprojektissa keskeistä olikin monipuolisen haun rakentaminen, jotta runsas sisältö avautuu käyttäjille. 

Verkossa uusia yleisöjä 

Verkkomedioina Kielikello ja Språkbruk pyrkivät tavoittamaan sekä nykyiset tilaajat että uusia lukijoita arvokkaalle, kieltä vaalivalle ja loputtoman mielenkiintoiselle sisällölleen, joka ei toistaiseksi ole lehtimuodossa tavoittanut kaikkia. 

Lehden tilaajille painetun lehden loppuminen on raju muutos. Uusi verkkopalvelu jäljittelee lehden ilmestymistä mahdollisuudella tilata verkkolehden uudesta ”numerosta” eli sisällysluetteloon kootusta artikkelipaketista sähköposti-ilmoitus. Ennakkoon jakelulistalle liittyneitä on jo parituhatta.  

Mieletön migraatio 

Jo projektin alussa tunnistettiin moneen kertaan järjestelmästä toiseen siirretyn, laajan ja vaativan aineiston haastavuus. Projektissa toteutettiin onnistunut tuonti uuteen järjestelmään. Siirrossa aineistoa myös yhdenmukaistettiin, paranneltiin ja jäsenneltiin. 

Esimerkiksi erikoismerkkien runsaus ja virheettömän tarkkuuden vaatimukset asettivat kovat ehdot valittavalle fontille. Times New Roman oli kuitenkin mahdollista korvata ja saavuttaa visuaalisesti moderni ilme Noto-fontilla. 

Googlen kehittämän Noto-fontin nimi tulee "no more tofu" -tavoitteesta. Tofulla tarkoitetaan pikku laatikkoa, jolla tuntematon merkki korvautuu tekstissä. Google tavoittelee Notolla fonttia, joka tukee kaikkia kieliä ja merkistöjä mahdollisimman laajasti ja harmonisen tyylikkäästi.  

Saavutettavasti kaikille 

Verkkolehdille asetettiin laajaa lukijakuntaa ajatellen korkeat saavutettavuusvaatimukset. Käyttöliittymä- ja ulkoasusuunnittelussa on noudatettu WCAG 2.0 -standardin AA-tason vaatimuksia.