Saavutettavuus on muutakin kuin kontrastieroja
1.11.2017
Blogi

Saavutettavuus on muutakin kuin kontrastieroja

WCAG 2.0 -saavutettavuusohjeiston noudattaminen on yleistyvä verkkopalvelujen toteutukseen kohdistuva vaatimus. Tämä on hyvä asia, mutta vaatii osaamista ja ymmärrystä tilaajalta ja toteuttajalta.

WCAG = Web Content Accessibility Guidelines, eli suomeksi: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet  

World Wide Web Consortium (W3C) www-standardikomitea, joka määrittää ja ohjeistaa www-standardit. WCAG 2.0 on jatkoa aiemmalle 1.0-ohjeistukselle, jota voi myös noudattaa. 

W3C suosittelee, että silloin, kun on kyse uudesta ja päivitetystä sisällöstä, käytetään versiota WCAG 2.0. 

 

WCAG 2.0 onnistumiskriteeristö on kirjoitettu teknologiariippumattomina, testattavina lausumina. Suositusten avulla verkkosisällön saavutettavuutta erityisryhmille, joilla on vammoja tai rajoitteita, voidaan parantaa. Samalla verkkosisällön yleinen käytettävyys tyypillisesti paranee kaikille käyttäjille. 

WCAG 2.0 virallinen sivusto   

WCAG 2.0 suomenkielinen käännös 

WCAG 2.0:n suositukset jakautuvat kolmeen tasoon: 

  • A – perustaso 
  • AA – keskitaso 
  • AAA – edistynyt taso 

A-taso edellyttää mm. 

  • tekstivastineet kaikelle ei-tekstisisällölle (kuva, video, audio) 
  • looginen rakenne ja merkitsevä järjestys 
  • ei väriin perustuvia viestejä 
  • näppäimistökäytettävyys 
  • ei liikaa välkettä 
  • linkkien konteksti selvä 

AA-taso edellyttää lisäksi mm. 

  • selkeä sisältöjen otsikointi 
  • tekstin ja taustan kontrastiero on vähintään 4,5:1 
  • tekstiä voi suurentaa 200% sisällön tai toimintojen kärsimättä 
  • ei kuvaan upotettua tekstiä 
  • useita reittejä sisällön löytämiseen 
  • käyttäjän virheiden ehkäisy lomakkeilla 

AAA-taso edellyttää lisäksi mm. 

  • viittomakieliset käännökset videoille 
  • tekstin ja taustan kontrastiero on vähintään 7:1 
  • linkkien tarkoitus on selvillä linkkitekstissä 
  • väliotsikoitu sisältö 
  • hankalien sanojen ja lyhenteiden selitykset 
  • ei muutoksia sivustolla ilman käyttäjän pyyntöä 

Alkuperäinen WCAG 2.0 tarkistuslista   

Epävirallisesti helpossa muodossa

Kenelle esteettömyys on? 

... direktiivillä pyritään varmistamaan, että julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta parannetaan yhteisten saavutettavuusvaatimusten perusteella... saavutettavuudella olisi ymmärrettävä tarkoitettavan periaatteita ja tekniikoita, joita on noudatettava verkkosivustojen ja mobiilisovellusten suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä, jotta ne olisivat paremmin käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa. DIREKTIIVI (EU) 2016/2102,  Lähde: EUR-Lex 

Esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset käyttäjät saattavat tuntua marginaaliselta kohderyhmältä, ainakin muissa kuin julkisissa palveluissa. Mutta selkeät rakenteet ja standardien mukaiset toteutukset palvelevat kaikkia käyttäjäryhmiä. Seniori-käyttäjät ovat yksi oleellinen ja kasvava kohderyhmä kaikille palveluille.  

Ainakin video- ja äänimateriaalien tekstikuvaukset ovat hyödyllisiä näkö- ja kuulorajoitteisten lisäksi kaikille tilanteessa, jossa ääntä ei voi käyttää. 

Ch5 ja Saavutettavuus huomioitu -leima 

Ch5 on edesauttanut LVM.fi -sivuston Saavutettavuus huomioitu -leiman myöntämistä  

Saavutettavuus huomioitu -leima ansaitaan huomioimalla:  

  • käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja 
  • käyttäjät, joilla on motorisia tai kognitiivisia rajoitteita 
  • seniorit 

Saavutettavuus huomioitu -leima on Näkövammaisten Liiton, palvelumuotoiluyritys Adagen ja Yleisradion yhteistyössä kehittämä kriteeristö ja esteettömyyden arviointimalli verkkosivustoille. Auktorisoidun auditoijan testauksen ja parannussuositusten suorittamisen jälkeen voi pyytää leimaa tunnustukseksi. 

Ch5:n kokemuksia saavutettavuus-vaatimusten noudattamisesta projekteissa 

Olemme törmänneet mm. seuraaviin kysymyksiin esteettömiä palveluita toteuttaessamme. Tällaisiin haasteisiin kannattaa varautua, kun asettaa esteettömyyden vaatimukset korkealle. Korkeimman tason esteettömyys ei ole päälle/pois -ominaisuus, vaan se vaatii panostusta ja kompromisseja tilaajalta. Toteutuakseen mielekkäästi, saavutettavuus ei ole vain tilausvaiheessa vaatimuslistaan ympätty ominaisuus, vaan aidosti projektiin sisällytetty ja verkkopalvelun koko elinkaarella huomioitu toimintatapa.  

Värivalinnat – trendikkäin estetiikka voi jäädä saavuttamatta, ja värisävyissä voi joutua tyytymään kontrastiltaan riittäviin versioihin. Riittävän tumma punainen muistuttaa ruskeaa. Värivalikoima kapenee, kun halutaan säilyttää riittävä kontrasti suhteessa taustaan. Värimaailmasta tulee tummempi, ja taustaväreistä vaaleita, tai joudutaan kasvattamaan fonttikokoa ja lihavoimaan, jotta esimerkiksi linkkiteksti erottuisi korostusvärillä taustastaan.   

Karusellit – yleisesti käytetyt karusellit, eivät varsinaisesti vastaa esteettömyysvaatimuksia, vaikka liike olisikin rauhallinen; sivussa tapahtuu muutoksia ilman käyttäjän pyyntöä. Karuselli houkuttelee ylläpitäjää liittämään tekstiä, joka on osa kuvaa (esim. muuhun käyttöön tehty mainos). Karuselli ei saisi sisältää ainakaan tärkeää informaatiota, ja se tulisi voida ohittaa näppäinkäytössä, jotta sen vähämerkityksinen sisältö ei hidasta varsinaiseen sisältöön etenemistä.  

Tekstityylit – vähempimerkityksistä tekstiä voisi haluta visuaalisesti pienentää ja tiivistää sen rivivälistystä, mutta tämä ei ole aina saavutettavuusvaatimusten kannalta mahdollista. Tähän törmäsimme käytännössä, kun suunnittelimme verkkolehden artikkelin lähdeluetteloa, mikä oli aiemmin esitetty ”pikkupränttinä” artikkelin lopussa. 

Näppäimistökäytettävyys ­– sivustolla tulisi voida edetä loogisesti näppäimistökomentojen avulla.Tämä edellyttää muun muassa painikkeiden, haun, lomakkeiden, navigaation ja nykyisen sivun (usein korostettu vain visuaalisesti) selitteiden tuottamista. Tämä teettää näkymätöntä teknistä työtä, jota monet käyttäjät eivät välttämättä havaitse ollenkaan. 

Ruudunlukijaohjelmistot – ruudunlukuohjelmistoja on useita, ja niistä on liikkeellä eri versioita. Vaikka tekninen toteutus noudattaisikin standardeja, eivät kaikki käyttäjien käytössä olevat välineet välttämättä tue kaikkia suositusten määrittelemiä avusteita tarkoitetulla tavalla. Palautetta voi yksittäisiltä käyttäjiltä edelleen tulla, eikä se merkitse virhettä teknisessä toteutuksessa. 

Näkeville näkymätön WAI-ARIA (Web Accessibility Initiative – Accessible Rich Internet Applications) – suositus määrittelee, kuinka saavutettavuus huomioidaan verkossa, erityisesti dynaamisen sisällön ja käyttöliittymäelementtien yhteydessä, joita käytetään etenevässä määrin moderneissa ja monipuolisissa web-sovelluksissa. Käytännössä se tarjoaa kehittäjille keinoja kuvata sivun rakennetta sekä elementtien toimintaa ja tilaa avustaville teknologioille, kuten ruudunlukijoille. Näillä ei kuitenkaan ole mitään näkyvää vaikutusta sivuston näkeville käyttäjille. 

Käytännössä WAI-ARIA-tuki vaihtelee käytettyjen ohjelmistojen mukaan. Selain tulkitsee HTML:ään määritetyt kuvaukset ja ruudunlukija tukeutuu selaimen tarjoamaan tulkintaan.  Eri yhdistelmien toiminta on vaihtelevaa eikä kaikkia WAI-ARIA:n tekniikoita tueta kaikilla yhdistelmillä. 

Sisältö, sisältö, sisältö ­– kaikki esteettömyys-standardin mukaiset asiat eivät suinkaan ole teknisiä tai visuaalisia. Onko sisällöntuottajilla valmius laatia hyviä rakenteita, jäsenneltyjä tekstejä, selkeitä linkkejä – jopa viittomakielisiä käännöksiä (videoille)? Jatkuva saavutettavuus palvelun koko elinkaarella on erityisesti sisällöntuotantoon kohdistuva paine, joka vaatii osaamista ja panostusta verkkopalvelun omistajaorganisaatiolta.  

Kysy lisää esteettömyydestä, sen kehittämisestä ja jatkuvasta seuraamisesta!